Sagrada Família

 

http://suitelife.com/2015/03/25/beat-the-queue-at-sagrada-familia/ Sagrada Família on mahtipontinen näky.

 

Sagrada Família on Barcelonan keskustassa sijaitseva roomalais-katolinen kirkko. Nimi tarkoittaa suomeksi pyhää perhettä. Sen rakentaminen aloitettiin jo vuonna 1882, mutta kirkon valtavan koon ja monimutkaisuuden myötä rakennustyöt ovat venyneet ja ovat edelleen kesken. Keskeneräisyydestään huolimatta Paavi vihki kirkon käyttöön 2010 ja se on noussut yhdeksi Barcelonan tunnetuimmista nähtävyyksistä.

http://www.dailymail.co.uk/news/article-2207111/Barcelonas-Sagrada-Fam-lia-transformed-beautiful-living-art-stunning-light-video-display.html Iltavalaistuksessaan Sagrada Família on upea, muttei ole aivan perinteisen kirkon näköinen

Kirkon rakentaminen alkoi 1882 arkkitehti Francesc P. Villarin johdolla, mutta jo vuoden kuluttua Antonio Gaudí siirtyi vastaamaan suunnitelusta ja rakennusprojektista. Kirkko on tullut tunnetuksi erityisesti Gaudín taidonnäytteenä ja elämäntyönä ja hänen kuolemansa 1926 katkaisivat rakennustyöt vuosikymmeniksi. Espanjan sisällissodan jälkeen rakennustöitä päätettiin kuitenkin jatkaa Gaudín jättämien monimutkaisten piirrustusten pohjalta, vaikka monet pitivät rakennusurakkaa mahdottomana monimutkaisuuden ja pommitusten vaurioiden vuoksi.

Sagrada Família on tyylisuunnaltaan Art Noveauta. Rakennus on saanut paljon vaikutteita luonnosta ja pitää sisällään paljon symboliikkaa. Muun muassa kirkon kahdeksantoista tornia symboloivat Jeesusta, Neitsyt Mariaa, neljää evankelistaa ja Jeesuksen kahtatoista opetuslasta. Kirkon sisäänkäynnit puolestaan symboloivat uskoa, toivoa ja rakkauta. Lisäksi kirkko pitää sisällään valtavan määrän patsaita, maalauksia ja loputtomasti pieniä koristeellisia yksityiskohtia.

Sagrada Famìlian julkisivut muodostavat kolme teemaltaan erilaista kokonaisuutta. Teemoina ovat syntymä, viitaten Jeesuksen syntymään, kärsimys, viitaten Jeesuksen kärsimykseen ja uhraukseen ristillä, sekä ylistys ja kunnia, joka kuvaa viimeistä tuomiota ja Jeesuksen ja Jumalan kaikkivoipuutta. Rakennuksen valtavaa kokoa on muutenkin hyödynnetty koristeluiden suunnittelussa. Kiireettömämpi vierailija löytää lukuisten suurempien teemojen lisäksi kiinnostavia asetelmia ja tarinoita kerrottuina kuvin, patsain ja kaiverruksin.

http://pixshark.com/sagrada-familia-inside.htm Kirkon katosta roikkuu ristiinnaulittua Kristusta esittävä patsas

Kirkon rakennustyöt jatkuvat koko ajan ja turistit saavatkin rakennuksen lisäksi ihailla kirkon rakentamiseen käytettäviä nostokurkia kirkon ympärillä. Tällä hetkellä kirkosta on valmiina 8 tornia, pohjoinen ja eteläinen portaali, krypta ja keskilaiva. Urakkaa kuitenkin vielä riittää, sillä arvioiden mukaan valmiina on tällä hetkellä vasta noin 65%. Rakennuksen alkuvaiheissa uskottiin rakennusurakan kestävän satoja vuosia, mutta rakennustekniikan kehittymisen myötä optimistisimmat arvioivat, että kirkko olisi valmis jo 2026. 144 vuotta rakennusurakan alkamisen jälkeen. 

Chichén Itzá

Chichén Itzá on Jukatanin niemimaalla Meksikossa sijaitseva muinainen maya-kaupunki. 600-luvulla Chichén Itzásta tuli maya-kulttuurin pääkaupunki. Syystä tai toisesta kaupunki kuitenkin hylättiin 800-luvulla ja otettiin uudelleen käyttöön 900-luvulla. Mayojen ensimmäinen valtakausi Chichén Itzássa loppui vuoteen 987, jolloin tolteekit valtasivat kaupungin. Vuosisatojen kuluessa tolteekkikulttuuri kuitenkin sulautui mayakulttuuriin, joten kaupunki ikään kuin palautui mayakaupungiksi.

El Castillo on Chichén Itzán tunnetuin maamerkki. http://www.3viajes.com/las-maravillas-del-mundo-en-peligro-de-extincion/

Chichén Itzá säilyi mayojen asuttamana vuosisatoja, mutta hiljalleen sen merkitys pieneni kun Mayapanista tuli mayakulttuurin pääkaupunki.Samalla mayakultuurin sisäinen valtataistelu ja luonnonmullistukset aiheuttivat korkeakulttuurin taantumisen ja vuosisatojen kuluessa kaupunki toisensa jälkeen hylättiin. Näin kävi myös Chichén Itzálle, joka taantui ensin rituaalipaikaksi ja 1200-1300 -luvulla kaupunki lakkasi olemasta merkittävä osa mayakulttuuria. Alue säilyi kuitenkin asuttuna, vaikka keskusjohtoinen kulttuuri katosikin.

Intiaanien valtakausi päättyi 1500-luvulla espanjalaisten saavuttua alueelle. Francisco de Montejo saapui alueelle jo 1527 tarkoituksenaan vallata Jukatanin niemimaa ja tehdä Chichén Itzásta alueen pääkaupunki. Hän saikin vallattua Chichén Itzán 1532, mutta kohtasi kuitenkin niin paljon vastarintaa, että joutui vuosien taistelun jälkeen vetäytymään ensin Chichén Itzásta ja 1535 koko Jukatanin niemimaalta. Hän kuitenkin palasi myöhemmin suurempien sotajoukkojen kera ja onnistui valtaamaan kaupungin pysyvästi.

Historiallisesti erityisen merkittävän kaupungista tekee se, että se on parhaiten säilynyt esikolumbiaalinen kaupunki ja tärkeä arkeologinen alue. Jopa reilun 5 neliökilometrin alueelle levittyvä kaupunki tarjoaa runsaasti nähtävää ja kulttuurihistoriallisia elämyksiä. Alueen tunnetuin rakennelma on El Castillon 25 metriä korkea porraspyramidi, joka kuvaa mayalaista kalenteria. Neljän porraskäytävän portaat ja ylätasanne kuvaavat 365:tä päivää, 18 kuukautta kuvaa yhdeksän tasoa, jotka portaat jakavat kahtia ja rakennuksen 52 fasadia kuvaa kalenterikierron vuosia. Muita erityisen kiinnostavia näkyjä ovat alueen runsaat kymmenen mesoamerikkalaista pallokenttää, Cenote Sagrado lähde, jolle luovutettiin ihmisuhreja uhrausmenoissa, ja tolteekkilainen temppeli Templo de los Guerreros.


Chichén Itzán alue tarjoaa monenlaista nähtävää. Kaupunki on valittu muun muassa maailman 7 ihmeen listalle ja siellä arviodaan käyvän noin 1,3 miljoonaa turistia joka vuosi. Kuvissa Templo de los Guerreros ja mesoamerikkalaisen pallopelin kori tai maali. Kuvat: http://moreinterest.org/chichen-itza-miracle-of-maya/ ja http://chichenitzaruins.org/mayan-ball-game/

Líneas de Nazca

Nazcan linjat ovat Perun eteläosissa sijaitsevia Nazca-intiaanien tekemiä valtavia eläinkuvia sekä geometrisiä kuvioita, joista suurimmat ovat jopa yli satametrisiä. Ne muodostuvat linjoista, jotka on tehty siirtelemällä tummia pintakiviä. Kuvissa esiintyvät muun muassa apina, kondori, hämähäkki ja spiraali. Asiantuntija-arvioiden mukaan ne on tehty noin 200. eaa - 600. jaa. Kuvioiden olemassaolo ja tarkoitus ovat jääneet edelleen osittain mysteeriksi, sillä niiden muotoja on lähes mahdotonta havaita maasta käsin. 

Yli satametrinen kondori on hämmästyttävä näky lentokoneesta. Kuinka tämä on voitu rakentaa maan pinnalta käsin? http://www.redicecreations.com/article.php?id=24593

Koska kuvioita on äärimmäisen vaikeaa havaita, ne löydettiin vasta pian sen jälkeen, kun säännöllinen kaupallinen lentoliikenne alueen yli alkoi. Amerikkalainen arkeologi Alfred Kroeber havaitsi kuviot ensimmäistä kertaa vuonna 1926 lentokoneen ikkunasta. Löytämisen jälkeenkään kuviot eivät nousseet heti maailmanmaineeseen vaan niitä tutkittiin enemmän ja vähemmän aktiivisesti seuraavien vuosikymmenten aikana.

Linjojen tarkasta käyttötarkoituksesta ei ole varmaa tietoa, mutta pidetään melko varmana, että niiden piirtäminen liittyi uskonnollisiin tarkoituksiin. Todennäköisimpänä pidetään, että ne liittyivät sateenjumalan palvontamenoihin. Nazca-intiaanit suorittivat kuvioiden luona rituaaleja, joissa kiittivät sateenjumalaa ja halusivat varmistaa vedentulon jatkumisen. Uskonnollista alkuperää tukevat esimerkiksi alueelta löytyvät alttarimaiset rakennelmat, joiden luona suoritettiin muun muassa ihmisuhrauksia.

Viimeksi Nazcan linjat nousivat uutisiin 2014, kun Greenpeacen aktivistit järjestivät mielenosoituksen alueella ja turmelivat samalla herkkää aluetta. Perun ympäristöjärjestö arvioi, että tuhot saattavat näkyä jopa tuhansia vuosia. http://www.nbcnews.com/science/weird-science/peru-strikes-back-after-greenpeaces-nazca-lines-stunt-n266616

Haastavan tieteellisen teorian mukaan kuviot olisivat voineet toimia myös kalenterina tai tähtikarttana. Nykyään linjat kuitenkin tunnetaan erityisesti niiden käyttötarkoitukseen liittyvistä vähemmän tieteellisistä, hurjista spekulaatioista. Jo vuonna 1968 sveitsiläinen Erich von Däniken ehdotti että kuviot olisivat olleet muinaisten astronauttien lentokentän laskeutumismerkkejä. Tämän jälkeen kuvioita on villeimpien teorioiden mukaan pidetty jopa avaruusolioiden tekeminä, koska kuvioit ovat valtavan suuria ja pitkään kuviteltiin, että niitä ei voisi hahmottaa eikä näin ollen rakentaa ilman lentoalusta. Uusimpien havaintojen mukaan kuviot on mahdollista havaita tietystä kohtaa läheisiltä kukkuloilta.

Isla de Pascua

Pääsiäissaaren kuuluisat moai-patsaat https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/ylakoulu/maantieto/amerikka/4-suvi/chile/kuvamappi/kuvia-chilest%C3%A4/potossokk

Isla de Pascua eli Pääsiäissaaret ovat on Chilelle kuuluva saariryhmä Polynesian saaristossa eteläisellä Tyynellämerellä. Saariston suurin ja ainoa asuttu saari tunnetan Pääsiäissaarena. Laajalle levinneestä maineestaan huolimatta saari on vain 163,6 neliökilometriä suuri ja sillä asuu vain hieman yli 5000 ihmistä. Erityisen tunnettu se on 887 moai-patsaastaan.

Vaikka Pääsiäissaaret kuuluvat Chilelle ne ovat todella kaukana Chilen rannikolta Tyynellämerellä. http://www.studio55.fi/matkailu/article/paasiaissaaren-turismi-kasvaa-vauhdilla/132092

 
Saaren historia on osin hämärän peitossa, mutta asuttamisesta on kilpailevia teorioita. Saaret asutettiin alunperin noin 900-luvulla. Tuolloin saarelle saapui joko polynesialaisia lännestä tai inka-intiaaneja idästä. Joka tapauksessa saarelle syntyi 10 kilpailevaa klaania, joiden johtajina toimivat pappisylimykset. Nämä alkuperäiskansat elivät metsästyksellä, kalastuksella ja maanviljelyksellä. Näiden pappisylimysten johdolla pienen saaren väestö onnistui rakentamaan 887 valtavaa kivipatsasta, jotka ovat säilyneet nykyaikaan.

Mielenkiintoinen ja karu fakta kertoo, että aikojen saatossa saaren metsät hakattiin loppuun, minkä jälkeen kalastusveneiden rakentaminen kävi mahdottomaksi puupulan vuoksi. Koska kalastus oli tähän saakka ollut hyvin merkittävä elinkeino saarella, oli seurauksena nälänhätä ja sotilasvallankaappaus. Seuranneina vaikeina aikoina saarella taisteltiin verisesti ja harrastettiin jopa ihmissyöntiä.

Alkuperäisasukkaiden valta päättyi eurooppalaisten saapumiseen saarelle 1722. Alkuperäisasukkaiden kohtalo oli pitkälti hyvin karu, sillä näitä vietiin orjiksi perulaisiin kaivoksiin ja lisäksi monet kuolivat euroopplaisten mukanaan tuomiin tauteihin. 1800-luvulla saarella elikin vain noin 100 alkuperäisasukasta. Saari on kuulunut chilelle vuodesta 1888 saakka.

Pääsiäissaarilla on myös paljon muuta nähtävää kuin moai-patsaat. Esimerkiksi Rano kau -järvi on henkeäsalpaava näky. http://pacheco.cl/Isla%20de%20Pascua.htm